17.8.2017

Ps. 119:137Herra, sinä olet oikeamielinen,
oikeat ovat sinun päätöksesi.

TOIMINTA

/ DIAKONIATYÖ



Yhteisvastuukeräys 2017



Yhteisvastuukeräyksen kansainvälisenä kohteena vuonna 2017
on Lähi-itä, erityisesti Jordania, jossa tuetaan nuorten
syyrialaisten pakolaisten koulutusta.
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. Vuoden 2017 esimerkkikohdealueena on Lähi-itä.
Keräysvaroilla tuettava kansainvälinen työ auttaa erityisesti konfliktien keskellä asuvia nuoria, jotta he pystyisivät rakentamaan hyvän elämän eivätkä joutuisi ihmissalakuljettajien ja ihmiskaupan uhreiksi.
Kaikista maailman maista Jordania on ottanut vastaan kolmanneksi eniten pakolaisia, yli 650 000 ihmistä. Pakolaisia asuu sekä kaupungeissa että pakolaisleireillä. Pakolaistilanne koettelee luonnonvaroiltaan köyhää Jordaniaa, jossa asukkaita on noin 6,6 miljoonaa.

Kouluissa tila loppuu kesken, ja pakolaisista yli
kolmasosa oli viime vuonna koulutusjärjestelmän ulkopuolella.
Ulkomaanapu tekee työtä erityisesti nuorten koulutuksen ja toimeentulon parantamiseksi. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa pakolaisille muun muassa englanninopetusta, ammatillista koulutusta sekä psykososiaalista tukea. Ulkomaanapu järjestää vapaa-ajan toimintaa, kuten jalkapalloa ja sirkuskoulua. Keräysvaroja käytetään myös pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön Keski-Afrikan tasavallassa, Ugandassa ja Myanmarissa.

Suomessa keräysvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä
Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Yhteisvastuu 2017 käynnistyy sunnuntaina 5.2.2017.

Auta ja lahjoita:
www.yhteisvastuu.fi/lahjoita


----------------------------------------------------------------------------------------



Pia Rendic




Aamupostissa 5.2.2017

YHTEISVASTUU 2017
AUTTAA IHMISKAUPAN UHREJA
(lyhentämätön juttu)

Väitöskirjatutkija ja Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja
Pia Rendic
on vuodesta 2013 lähtien työskennellyt ihmiskaupan
uhrien parissa. Hän on perustanut Kyprokselle puolivälintalon ja päiväkeskuksen ihmiskaupan uhreille ja kirjoittanut aiheesta kirjan Ihmiskaupan Kasvot. Tällä hetkellä Vapauta Uhri ry tekee aktiivisesti työtä ihmiskaupan uhrien parissa Kyproksella, Suomessa he keskittyvät enemmän kouluttamiseen ja tiedottamiseen.

Yhdistys on jäsenenä Euroopan komission EU:n Civil Society Platform against Trafficking in Human Beings-verkostossa. Vapauta uhri ry kuuluu myös eurooppalaisten järjestöjen Brussel’s call-verkostoon. Suomessa yhdistys vaikuttaa mm. IKV-verkostossa ja Lasten perusoikeudet ry:n koordinoimassa lapsikaupan vastaisessa järjestöverkostossa.

Miten ihmiskauppa näkyy Suomessa?
Valitettavasti ihmiskauppaa ei edelleenkään pidetä Suomessa panostusta, priorisointia ja voimavaroja edellyttävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Ihmiskaupan vastaista toimintaa haittaa se, etteivät viranomaiset tiedä ihmiskaupasta tarpeeksi. Heillä ei myöskään ole käytössään riittävän selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisohjeita, jotka määrittelisivät, miten heidän tulisi mahdollisia ihmiskaupan uhreja kohdatessaan menetellä.

Myöskään ihmiskaupassa olennaista hyväksikäytön ja väkivallan dynamiikkaa ja henkisen painostamisen ja alistamisen keinoja ei osata havaita, tunnistaa ja selvittää. Mahdollisia ihmiskaupan uhreja ei kuitenkaan ohjata ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ja ihmiskaupan piirteitä sisältävää seksuaalista hyväksikäyttöä tutkitaan, syytetään ja tuomitaan pääasiassa parituksena, jolloin mahdollisten ihmiskaupan uhrien oikeudet oikeusavustajaan, tukihenkilöön ja vahingonkorvausvaatimusten esittämiseen jäävät toteutumatta ja pahimmillaan mahdolliset ihmiskaupan uhrit poistetaan maasta tarjoamatta heille apua. Esimerkiksi Suomessa tapahtuvaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön, prostituutioon ja muuhun seksikauppaan, liittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan muihin EU:n jäsenvaltioihin nähden vähän.


Kuitenkin ihmiskauppaa on myös Suomessa. Kansallinen ihmiskaupparaportoija on käynyt vuoden 2014 raportin mukaan läpi kaikki viimeisen neljän vuoden aikana Suomessa käsitellyt thaihierontapaikkoihin kohdistetut paritusjutut. Juttuja on ollut pitkälle toistakymmentä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä puolestaan raportoi ennätysmäärän yhteydenottoja vuodelta 2016. Auttamisjärjestelmään oli vuoden loppuun mennessä otettu 167 uutta asiakasta, 233 lapset mukaan luettuna. Ns. normaalivuosina uusien asiakkaiden määrä on noin 40-60.


Suomessa esiin tulleista ihmiskauppatapauksista suurin osa koskee työperäistä ihmiskauppaa, tämä osittain tunnistamiseen liittyvistä syistä johtuen.


Onko Riihimäellä ihmiskauppaa?

Olisi naiivia kuvitella että ihmiskauppaa ei olisi Suomalaisissa kaupungeissa. Sitä voi esiintyä ravintoloissa, thai-hieromoissa, kaduilla, yökerhoissa. Täytyy kuitenkin muistaa että ns. tavallisen ihmisen on äärimmäisen vaikea tunnistaa ihmiskauppaa, kun se on vaikeaa jopa koulutetuille viranomaisille. Kadulla näennäisen vapaasti kulkeva nainen voi olla hyvinkin syvällä ihmiskaupassa, sillä hallinnan keinot ovat usein myös psyykkisiä, samankaltaista dynamiikkaa hyödyntäviä kuin esim. perheväkivallassa. On myös absurdia kuulla seksinostajien suusta kommentteja, että he eivät ostaisi seksiä ihmiskaupan uhrilta. Seksin ostajan on lähes mahdotonta tunnistaa onko seksiä myyvä nainen ihmiskaupan uhri. Nämä naiset on koulutettu uhkailun, väkivallan ja pelottelun kautta palvelemaan ja hymyilemään. Tiettyjä merkkejä on toki hyvä oppia tietämään ja tunnistamaan: jos henkilö, jonka tapaa ravintolassa, kadulla tai yökerhossa, on esimerkiksi kielitaidoton, peloissaan, hänessä on näkyviä pahoinpitelyn jälkiä, hän on näkyvästi toisen henkilön kontrollin alla jne. on syytä olla yhteydessä poliisiin.

Miten ihmiskauppa on muuttunut mielestäsi viime vuosina?
Ihmiskauppa on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Sosiaalisen median eri kanavat mahdollistavat esim. lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsikaupan anonyymisti verkossa. Tilaaja voi olla vaikkapa suomalainen mies, joka ostaa aasialaisen pikkutytön skypen välityksellä tapahtuvaan seksiaktiin. Toinen yleisesti lisääntynyt ihmiskaupan muoto on pakottaminen rikolliseen toimintaan, esimerkiksi huumeiden salakuljettamiseen, petoksiin yms. Myös uhrien määrä on jatkuvasti kasvanut, ihmiskaupan uhreja on tällä hetkellä enemmän kuin ikinä ennen maailmassa. Tämä pätee myös Suomessa. Yleisin ihmiskaupan muoto maailmalla on yhä edelleen seksiperäinen ihmiskauppa (79%).

Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ihmiskaupan vähentämiseksi? Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa monella tavalla. Esimerkiksi työperäiseen ihmiskauppaan voi vaikuttaa tekemällä eettisiä kulutuspäätöksiä. Älä esimerkiksi osta suklaata, jonka tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa, älä osta mattoja jotka on kudottu epämääräisissä olosuhteissa lapsia hyväksikäyttäen yms. Seksiperäistä ihmiskauppaa voi vastustaa olemalla katsomatta pornoa, olemalla ostamatta seksiä. Monelle on yllätys, että esim. pornoteollisuudessa, erityisesti pornon tuotannossa käytetään ihmiskaupan uhreja. Naiset pakotetaan pornoelokuviin vastoin tahtoaan. Ylipäätään pornoteollisuus ruokkii seksiteollisuutta ja sitä kautta seksiperäistä ihmiskauppaa. Muita konkreettisia keinoja on osallistua vapaaehtoisena ihmiskaupan vastaista työtä tekevien järjestöjen toimintaan, lahjoittaa rahaa ihmiskaupan vastaista työtä tekevien järjestöjen toimintaan, lisätä tietoisuutta järjestämällä ihmiskaupan vastaisia tapahtumia yms.


Mitä vaikutusta uskot tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä olevan? Uskon, että tämän vuotisen yhteisvastuukeräyksen kautta ihmiskauppa ilmiönä tulee tutuksi yhä useammalle suomalaiselle. Tämä on tärkeää jotta ihmiset voivat tehdä omassa elämässään ihmiskauppaan ja uhrien tilanteeseen vaikuttavia valintoja, sekä toivottavasti aktivoitua toimimaan ihmiskauppaa vastaan esimerkiksi järjestötasolla. Myös yhteisvastuukeräyksen kautta kerättävä rahasumma on yleensä merkittävä, joten uskon että myös tänä vuonna kerättävän summan avulla saadaan aikaan paljon konkreettista hyvää ihmiskaupan uhrien elämässä. Tämä riippuu tietysti siitä, millä tavoin tuo raha tullaan käyttämään.


Haastattelijana
Tiina Heiskanen, diakoni


..............



Lisätietoja Yhteisvastuukeräyksestä

Petja Heiskanen, petja.heiskanen@evl.fi


Riihimäkeläiset -

YV-tilin tilinumero:

Osuuspankki FI53 5396 0240 0566 15 viitenumero: 302 533


RIIHIMÄEN SEURAKUNTA

Temppelikatu 9 A
11100 Riihimäki
p. (019) 7481
riihimaki.seurakunta(a)evl.fi
Web Design: Samuli Saarinen
2013 Riihimäen seurakunta